Poikkeava blogi eli savolaisittain poekkeeva loki on osio josta löydät kirjoituksia Savo Volleystä, lentopallosta ja kaikesta muusta mielenkiintoisesta maan ja taivaan väliltä.

MUSIIKKI ON LIIAN KOVALLA!!!!1111

 Raine Siltala   19.02.2020, 14.26
Moikkuli vaan, mun nimi on Raine Aarre Siltala. Olen Valtimolta kotoisin oleva lempeä toveri. Muutin n. 2 vuotta sitten Savoon ja töihin lasettauduin Savo Volleyn palvelukseen. En ala kertomaan tässä omaa tylsää elämäntarinaani, mutta sivuan hiukan kokemuksiani urheilumaailmasta.

Olen koko elämäni hengittänyt urheilua. Olen pelannut nuoruudessa lähes kaikkia pallopelejä, ja pelaan edelleenkin. Salibandyssä pelasin myös pääsarjatasolla voittaen Tapanilan Erässä Suomen Cupin kultaa vuonna 2011.

Lopetin aktiiviurani vuonna 2013. Sen jälkeen olen pelannut salibandyä 2-divaritasolla, tennistä kilpailen myös. Sitten taas mm. lentopalloa, lätkää, padelia, sulkapalloa, jalkapalloa, golfia ja beach volleyta höntsään. Kaiken näiden itselle rakkaiden lajien ohella olen suorastaan INTOHIMOINEN penkkiurheilija. Melkein mikä tahansa laji kelpaa. Olen myös sitä koulukuntaa, joka tunnustaa urheilun olevan parasta paikan päällä. Vapaa-aikani perustuu pitkälti urheilun seuraamiseen, ja paikan päällä aina kun mahdollista. Kaiken lisäksi tyttöystäväni on myös urheiluhullu – se jos joku on kivaa, voimme harrastaa urheilua yhdessä kaikin mahdollisin tavoin. Oman peliurani ja penkkiurheilijaurani kokemukseni perusteella olen luonut määreet mielestäni hyvälle urheilutapahtumalle. Tätä kokemusta olen pyrkinyt vaalimaan Savo Volleyn tapahtumissa. Savo Volleyn tapahtuman kokonaisuus muodostuu myös faneja kuunnellen, palautteita kahlaten ja muiden seurojen tapahtumia vertaillen. Omaleimaisuus on tärkeää. Se mikä toimii toisaalla, ei välttämättä toimi toisaalla.

Mutta jos mennään itse asiaan. Vastaan Savo Volleyn markkinoinnista ja tapahtumista. On monin osin minun syytäni että olemme uudistaneet raikkaalla tavalla jokseenkin vanhoillista lentopallotapahtumaa. Me olemme panostaneet mm. areenan visuaalisuuteen. Rakennamme JOKAISEEN kotipeliimme meidän näköisemme areenan. Se on kova työ, ottaen huomioon että tällä kaudella meillä on 9 eri kotisalia 9 eri paikkakunnalla. Alla olevalta lyhyeltä videolta näette miten kova työ siinä on. Areenan rakennuksen mahdollistaa oivallinen talkooporukkamme sekä alueelliset junioriseurat, jotka saavat talkooavusta vastineeksi sievoisen summan rahaa junioritukemme johdosta (www.savovolley.fi/seura/juniorituki).

 



Musiikki on liian kovalla!!!!1111


Itse asiassa, nyt pääsemme vasta itse aiheeseen. Olen ollut seuran perustamisesta asti jokaisessa kotiottelussamme paikalla alkuvihellyksestä päätösvihellykseen. Olen useimmiten ensimmäinen joka on paikalla, ja viimeinen joka lähtee. Tosin nykyään mieletön talkooryhmämme antaa minulle joskus luvan ja mahdollisuuden tulla myöhemmin paikalle tai lähteä aikaisemmin, se on mukava ele heiltä.

Me rakennamme jokaiseen tapahtumaan myös laadukkaan äänentoiston yhdessä Bluesounds Oy:n kanssa. Sekin on meiltä suuri taloudellinen panostus. Me haluamme että tapahtuma on oikea tapahtuma. Meidän mielestämme lentopallotapahtuman kuuluu olla audiovisuaalinen kokemus. Pelkkä lentopallopelikin on viihdyttävää, tosin muhevimmat kiksit lajista saavat lajiaktiivit, jotka ymmärtävät pelin pienetkin nyanssit. Totean silti samaan hengenvetoon, että monen ensikertalaisten suusta kuulee: ”On vaikuttavan näköistä kun voimakkaat miehet lyövät palloa kovaa ja korkealta.” Naislentopallossa sitten taas viehättävät pidemmät pallorallit. Mutta mitä mieltä lentopallotapahtumasta olisivat ne ihmiset jotka tulevat paikalle viihteellisyyden ja tapahtuman takia? He eivät välttämättä tykkäisi tapahtumasta. Uudet katsojat, etenkin nuoret uudet katsojat saavat syttyjä musiikista, persoonista, maskotista, pelistä, juontajan heittäytymisestä, intensiteetistä eli KOKONAISUUDESTA.

Meille on todella tärkeää että joukkue saa tulla sisään persoonallisen kannatushymninne saattelemana. Sen pitää tulla ämyreistä kovaa. Pelaajat syttyvät pelaamaan, yleisö voi osallistua taputtamalla tai laulamalla. Sisääntulohymnimme on muuten meidän virallinen kannatuslaulumme, käykääpä katsomassa ja kuuntelemassa täältä


Meille on tärkeää että aikalisillä saamme kumppaneidemme markkinointiviestintää ulos laadukkaasti screeneiltä ja äänentoistolaitteilta. Tärkeää on myös pallorallien väliset ”tyhjät hetket”. Silloin ammattideejimme Aku ja Eemeli saavat luoda yleisölle ja pelaajille hyvää fiilistä nerokkailla etukäteen suunnitelluilla kappaleilla. Kyllä, ensimmäinen musiikkipalaveri pidettiin jo 2 kk ennen kauden alkua. Pieniäkin nyansseja siis suunnitellaan hyvissä ajoin. Meillä DJ-kaksikon kanssa kenttäkuulutuksesta vastaa hunajaisen äänen ja viiltävän verbaliikan omaava Juuso Ikonen.

Noh, jokohan me pääsisimme oikeasti siihen aiheeseen?

Miksi kerroin että olen ollut jokaisessa ottelussa paikan päällä. Siksi että halusin kerskua olevani ainoa ihminen päävalmentaja Tuovisen kanssa joka on nähnyt jokaisen pelin alusta loppuun. Tai sitten sen takia, että voin kertoa teille muutaman suoran asiakaspalautteen. Tässäpä ne tulee:

”PITÄÄKÖ TUON MUSIIKIN OLLA NOIN KOVALLA”.
”JUONTAJAN PUHEESTA EI SAA MITÄÄN SELVÄÄ KUN SE HUUTAA NIIN NOPEASTI”
”HIRVEETÄ MUSIIKKIA, EIKÖ VOI SOITTAA EINO GRÖNIÄ”
”TÄÄLLÄ VOISI EDES JAKAA KORVATULPPIA. OLISI KIVA KUULLA EDES OMAT AJATUKSET”
”LENTOPALLOKANSA ON IÄKÄSTÄ VÄKEÄ, EIKÖ VOISI PITÄÄ KAIKKIA ÄÄNIÄ VAAN HILJEMMALLA”

Tuossa nyt muutama ihan asiallinen kommentti. Ja uskokaa tai älkää, kuuntelen ja luen jokaisen palautteen pieteetillä. Haluan kuunnella yleisöä ja kehittää tapahtumiamme. Tästä johdosta loimme esim. nostalgiapelin tälle kaudelle. Pelasimme Kiuruveden Mestaruusliigaottelun ensimmäisen erän Ettaa vastaan nostalgia-asuissa ilman musiikkia konsanaan. Juontajan ohjeistimme olemaan mahdollisimman neutraali ja rauhallinen – kuten ennen vanhaan. Tässä pieni pätkä siitä: 


Laitoimme pelin jälkeen pienen kyselynkin, kumpi oli parempi: ilman musiikkia vai musiikilla. Musiikki voitti ylivoimaisesti. Alla yksi Facebookin puolelta tullut kommentti:

”Ehdottomasti nykyinen meininki on paras! Hyvä musiikki, kannustava selostaja joka osaa hakea yleisön mukaan kannustamaan... Ja koko tapahtuma joka on nuista nostalgia ajoista menny eteenpäin valtavasti! Lentopallo-ottelu voi olla minun mielestä show-tapahtuma jossa faneilla on hauskaa! Ja uskompa että hyvää peliä ja hyvää meininkiä tulee kahtomaan ihan uutta porukkaa.” - Janne Kumpulainen

Janne osuis mielestäni asian ytimeen. Lentopallo ei ole tällä hetkellä lajina yhtä trendikäs kuin vaikka jalkapallo tai jääkiekko. Meidän lajiväen tulee uskaltaa uudistaa tapahtumaa. Meidän tulee kannustaa tapahtumiin ihmisiä aktiiviharrastajien ulkopuolelta. Lentopallo on uskomattoman viehättävä laji, johon on jo minunkin aikana koukuttunut kymmenittäin (melkeinpä sadoittain) uusia ihmisiä. He ovat nauttineet lajin nopeudesta, kentän läheisyydestä, musiikista, maskotin tansseista ja velmuiluista sun muusta yllätyksellisyydestä.

Lajimme tarvitsee uusia katsojia. Jos emme uskalla uudistaa tapahtumaa, meille ei synny uusia katsojia yleisöön. Yleisö on kuitenkin se taho joka pitää seuroja osaltaan taloudellisesti pystyssä. Lipunmyynti- ja kahviotulot ovat edelleen budjetissa isossa roolissa. Yleisö on myös sytyke pelaajille, jotta he motivoituvat pelaamaan heidän edessään parasta peliään.

Noniin. Nyt voisimme mennä OIKEASTI asiaan?

Mitä halusin oikeasti kertoa? Halusin kertoa että olemme kuunnelleet palautteita. Pyrimme panostamaan äänentoiston laatuun siten että ääni tulee jokaiseen katsomonosaan tasaisesti. Olemme laskeneet äänentasoa inasen verran, emme tietenkään halua että volyymit ovat epämieluisalla tasolla. Meiltä saa lipunmyynnistä korvatulppia veloituksetta, ne on laadukkaita ja helppo asentaa ihmisen äänentallentimiin. Se on paljon helpompi vaihtoehto kuin viedä se suuren urheilutapahtuman tuntuma pois laskemalla äänenvoimakkuudet minimiin muutaman soraäänen perusteella. Valtaosa palautteesta kuitenkin puhuu audiovisuaalisen kokemuksen puolesta. Ei elokuvissakaan voi säätää ääniä yksilön mukaan. Olisi toki hienoa jos niin voisi tehdä.

Kun Jokerit aloitti KHL:ssä, oli yleisönosastot täynnä palautteita kuinka musiikin äänenvoimakkuus pilasi jääkiekko-ottelun. Muutosvastarinta oli suuri. Tänä päivänä useimmat kiekkoseurat ovat seuranneet Jokereiden esimerkkiä.
Haluan alleviivata: Pyrimme ja haluamme onnistua luomaan jokaiselle katsojalle miellyttävän ottelutapahtumakokemuksen. Se on vain silkka mahdottomuus, sillä olemme jokainen eri yksilöitä. Lauloihan Lapinlahden linnutkin aikoinaan: ”Tero ja minä, olemme ystäviä. Vaikka täysin erilaisia, tykkäämme eri asioista.” Pääasia on että kuuntelemme, kehitymme, ja voimme tarjota herkkäkorvaisille pientä helpotusta tapahtuman ajaksi.

Raine Siltala