Tähän ei moni pysty
Savo Volleyn keskipelaaja Tommi Siirilä sai viime lauantaina Pielavedellä toiminnanjohtaja Reetta Nenoselta halauksen ja kunniakirjan.
Kehystetyssä plakaatissa oli lukema 1000 sekä maininta, että tämän verran torjuntoja oli rekisteröity Siirilän käsien kautta tapahtuneeksi.
Näitä kunnianosoituksia ei normaalisti liiemmin arvosteta – ainakaan paikalla olevan yleisön reaktioita seuraten, – mutta nyt kyse oli aika isosta asiasta.
Mestaruusliigan (aiemmin SM-liigan) historiassa samaan on pystynyt vain viisi pelaajaa: Eduard Venski (1658), Anssi Vesanen (1176), Tuukka Anttila (1045) sekä Matti Oivanen (1032).
Mutta avataanpas muutamia perusasioita.
Ensimmäinen huomioitava seikka on se, että liberosäännön tultua voimaan kaudelle 1998-1999 keskipelaajan tontilla vaikuttavan pelaajan peliaika puolittui.
Syötönmurron jälkeen joukkueen pelaajien asema kentällä pyörähtää myötäpäivään napsun verran. Kakkospaikalla ollut ”keskipelaaja” siirtyy syöttämään. Jos syöttövuoro päättyy tappioon, ei kyseinen pelaaja siirrykään puolustustehtäviin, vaan vaihtopelaajien kaveriksi; tilalle tulee libero.
Keskipelaaja pyörittelee peukaloitaan vaihtoalueella, kunnes rotaatio tulee siihen vaiheeseen, että se toinen keskipelaaja ei onnistu omassa syöttövuorossaan.
Aika vaikeasti selostettu, mutta homman ydin on se, että keskipelaaja – kuten Tommi Siirilä – kerää pisteitä vain noin puolet siitä ajasta mitä muut pelaajat.
Keskipelaajan duuniin kuuluu erittäin monta ”turhaa” hyppyä.
Turha on sitaateissa sen vuoksi, että valtaosa hypyistä ei pääty keskipelaajan hyökkäykseen.
Hypyllä on kuitenkin tärkeä tehtävä – vastustajan torjunta kun ei tiedä, milloin kyseessä on hyökkäys, on siihen joka kerta enemmän tai vähemmän varauduttava. Ja se taas antaa lisää tilaa laidoista ja kuutospaikalta hyökkääville kollegoille.
Mutta Siirilän diplomissahan oli kyse torjunnoista, joten avataanpas hieman sitäkin.
Keskitorjuja pelaa verkolla tittelinsä mukaisesti keskimmäisenä. Vastustajan hyökätessä keskitorjujan on mietittävä ja ennakoitava, mistä hyökkäys on tulossa. Joukkueen taktiikkapalaverissa on sovittu, mitä torjunnassa painotetaan.
Huomioon on otettava vastustajan hyökkääjien ominaisuudet ja tavat sekä vastaanoton laatu – onko se niin sanottu kuppinosto, jolloin passarilla on kaikki hyökkäyssuunnat käytössään.
Kun tuo pohdinta on tehty, tarvitaan ripeitä jalkoja siirtämään torjunta sinne, mistä hyökkäyksen oletetaan tulevan. Jos se on tulossa laidasta, määrää laitatorjuja, mistä kohti hän hyppää – ottaako rajan kiinni eli hyppää aivan antennin viereen vai painottaako torjuntaa viistolyöntiin.
Keskitorjuja asemoi itsensä laitamiehen viereen niin, ettei kahden torjujan väliin jää rakoa.
Ihannetapauksessa pallo putoaa hyökkääjän varpaille, mutta lähes yhtä hyvä on torjunta, missä pallon lentorataa horjutetaan sellaiseksi, että oman joukkueen puolustajat saavat sen takaisin peliin ja hyökättäväksi.
Noiden tuhannen tappotorjunnan lisäksi Siirilä on siis ottanut varmasti toisen mokoman noita ”puolittaisia” torjuntoja.
Mainittakoon vielä lopuksi, että tuon kautta aikain tilaston lisäksi Tommi Siirilä johtaa tällä hetkellä Mestaruusliigan torjuntatilastoa selkeällä erolla kakkoseen.
Lisätietoja:
Tapio Hartikainen
Tiedottaja, Savo Volley
044 2428 421